Hot town summer in the city

Led Zeppelin -mania on alkanut irroittaa tahmaisiaan sormiaan minusta - onneksi, pakkohan sitä on ihmisen elääkin joskus. Viikonlopun vietto vanhempien luona auttoi, sillä siellä on muutakin tekemistä kuin istuskella tietokoneella ja kuunnella musiikkia. Niin ja oli ihanaa päästä saunaan pitkästä aikaa!

Viime kesän vietin Helsingissä aivan Kallion ytimessä keskellä viehkeitä betonikerrostaloja ja viihdyttäviä juoppoja. Kaupunkielämä oli mukavaa, mutta löysin kesän aikana itsestäni kadoksissa olleen maalaisjuntin. Huomasin, että kaipaan todellakin juuri eräitä perisuomalaisia asioita: luontoa, saunomista, rauhaa ja hiljaisuutta. Tuntui, että kesä meni ihan hukkaan, kun en päässyt mökin terassille juomaan kylmää siideriä saunan jälkeen, katselemaan peilityyntä järveä ja kuuntelemaan käen kukkumista. En oikeasti tiennyt kaipaavani maaseutua näin paljon ennen Helsingin kesää. Onhan se kiva ja vilkas kesäkaupunki ja viihdyin siellä erinomaisesti, mutta ovathan kaupungit oikeasti aika ankeita paikkoja kesällä.

Tässä 11 syytä, miksi maalla on kivempaa:

1. Auringonotto:
Aurinkoa joutuu ottamaan joko jossakin uimarannalla (esim. Hietsussa, no way!) tai puistossa (eli surkealla nurmikkopläntillä, jossa kasvaa muutama puu siellä täällä). Hyvällä säällä ihmisiä on aivan tuhottoman paljon, eikä omaa rauhaa tahdo saada. Pahimmillaan joutuu potkimaan pyyhkeiltään sekä pikkulapsia että äkäisiä kanadanhanhia (vai mitä ne ärsyttävät kakkakikkareita jälkeensä jättävät linnut nyt ovatkaan).

2. Luonnonrauha(ttomuus):
On ärsyttävää, että rauhaa ja hiljaisuutta löytääkseen on matkustettava ties millä kulkuneuvolla ja ties miten kauas. Ja vaikka luontoa löytyisi, kaikki muutkin ihmiset ovat tulleet sinne samaan paikkaan rauhoittumaan.

3. Rantasaunan puuttuminen:
Sauna ja järvi kuuluvat kesään kuin VR:n junaongelmat talveen, kevääseen, syksyyn ja kesään. Kaupungissa näitä ei ole, eikä tätä tarvetta tarvitse selitellä sitten yhtään.

4. Saasteet:
Kaupunkien ilmanlaatu on mitä on. Mikäs sen ihanmpaa, kuin hengitellä raikasta katupölyn kyllästämää ilmaa.

5. Helle:
Helle tuntuu kaupungissa tuhat kertaa pahemmalta kuin mökkilaiturilla.

6. Säästä nauttiminen:
Maalla/mökillä jne. voi astua ovesta ulos ruma Disney-yöpaita päällä ja istahtaa juomaan aamukahvia rappusille nauttien samalla linnunlaulusta, auringonpaisteesta ja lehmänpaskan tuoksusta. Kaupungissa pitää suunnitella ulosmeno etukäteen (minne menee ja millä, kenen kanssa, mitä muuta tarvitsee mukaan kuin avaimet, kännykkän, lompakon, aurinkovoiteen, vesipullon jne. ja lopulta asiasta tulee niin iso ruljanssi, että on helpompi jäädä kotiin), sillä eihän siellä voi tehdä samoin. Jos sattuu olemaan niin onnellinen, että asunnossa on parveke, siellä on kuitenkin noin 150 astetta lämmintä, joten seuraavan kerran sinne voi astua ehkä syyskuussa.

7. Juopot:
Kesällä juopot ja muut laitapuolenkulkijat heräävät talviuniltaan ja mönkivät kaduille ja kujille. Jos löytää mukavan paikan viettää aikaa, saa usein seurakseen myös juoppoja. Tämä ongelma oli käsinkosketeltava etenkin Kalliossa, joka on spurgujen luvattu kaupunki (lukekaa Pussikaljaromaani ja ymmärrätte, mitä tarkoitan).

8. Ulkonäkö:
Kaupungissa ei saa yksinäisyyttä kuin kotonaan ja ehkä juhannuksena. Kaupungilla on miljoonia ihmisiä, ja kaikki ovat trendikkäitä ja hyvin pukeutuneita. Itse ei oikein kehtaa mennä sekaan, ellei ole pynttäytynyt ja jättänyt kaksiraitaverkkareitaan kotiin. Jos maalla eksyy lähimpään kauppaan, on siellä taatusti ainakin yksi asiakas, joka on rumempi ja haisee pahemmalta.

9. Terassit:
Terasseilla istujilla näyttää olevan aina tosi kivaa, mutta kun itse menee sinne sekaan, ei se nyt niin kivaa sitten lopulta ole. Tyhjää pöytää on hyvällä ilmalla mahdotonta löytää, yleensä aurinko paistaa aina silmiin ja on ihan liian kuuma, juomat ovat kalliita ja viereisessä pöydässä istuu kuitenkin jotain rasittavia tyyppejä ja pahimmassa tapauksessa polttariporukka. Niin ja monesti musiikki on huonoa ja liikenteen melun takia on vaikea keskustella.

10. Polttariporukat:
Joko ne on aivan liian kovaäänisiä ja kännissä - siis sanalla sanoen rasittavia, tai sitten tulee kauhea myötähäpeä morsianta/sulhasta kohtaan, joka joutuu usein tekemään jotain noloa tai typerää.

11. Kengättömyys:
Joo, yritäpä kävellä kaupungissa paljain varpain. Ei kovin kivaa eikä fiksua.