tiistai 28. joulukuuta 2010

Maaseutuahdistus iski viimeinkin. Kävin olemassa pari päivää isosiskon luona Kuopiossa, mutta ahdistusta se ei juurikaan lievittänyt, sillä istuin vain sisätiloissa lukemassa kirjaa tai katsomassa telkkaria. Siskon avomies on sairaslomalla (vai olisko sairastyöttömänä parempi sana?), joten katsoimme televisiosta maanantaiaamupäivän laatuohjelmia (mm. Lauri Tähkä -dokkari ja joku hyytävän jännittävä ja nopeatemponen Sergei Verenseisauttaja -dokumenttielokuva vienankarjalaisesta kylästä) ja teimme ruokaa Topi Sorsakosken tahtiin. Tulin tänään takaisin kotiin ja olin jotenkin kauhean levoton ja ärtynyt. Halusin tehdä jotain, joten menin kävelylle jäälle, koska ulkona oli aivan mielettömän ihana auringonpaiste. Samalla tajusin, ettei kyseessä ollutkaan maaseutuahdistus vaan pelkkä sosiaalisten kontaktien ja tekemisen puute!

Luulin, että minua ahdistaa luonnon keskellä eli peräkorvessa oleminen. Ei mikään ihme, että jossain vaiheessa alkaa ärsyttää, kun olen päivät isän ja äidin kanssa. Olen tottunut olemaan lähes jatkuvasti ihmisten ympäröimänä. Normaalisti pyörin päivät yliopistolla tai Norssilla kavereiden ja muiden opiskelijoiden kanssa. Minulla on jatkuvasti tekemistä ja kotonakin lähes aina seuraa, enkä ole juuri koskaan yksin. Olen todella seurallinen, lähes ylisosiaalinen ihminen ja melko urbaani tällaiseksi maaseudun kasvatiksi. Tykkään jutella tuntemattomille ja minä yritän aina keksiä jotain sanottavaa kaupan kassalla tai bussipysäkillä. Suomalaiset eivät juttele ilman syytä tuntemattomille, joten en kuitenkaan ala tunkeilla, jos ei ole siihen syytä. Olen kyllä huomannut, että ihmiset alkavat myös jutella minulle, ja rupatteluun vain pitää olla hyvä syy (onko bussi myöhässä tai on se ilimoja pitänä). Small talkkin luonnistuu, mikä on joidenkin mukaan hyvin epäsuomalaista.

Tulisin hulluksi, jos asuisin kuin Sergei Verenseisauttaja jossakin Karjalan perukoilla enkä pääsisi koskaan ihmisten ilmoille. Kuitenkin asuisin todella mielelläni omakotitalossa maalla. En oikein tiedä, miten on mahdollista yhdistää kaupungissa asuminen ja maaseudun rauha ilman naapureita ja omakotitalo järven rannalla, mutta ideoita otetaan vastaan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti